Soutuvene on suosituin venetyyppi Suomessa

Veneiden valmistus on Suomessa merkittävää liiketoimintaa, ja yrityksiä, jotka valmistavat huvi- ja urheiluveneitä oli esimerkiksi 2015 vuonna 213 kappaletta. Yritysten liikevaihto liikkui noin 300 miljoonan euron tuntumassa, ja ne työllistivät yhteensä lähes 1 800 henkilöä. Lisäksi tulevat alihankkijoille ja muille yhteistyökumppaneille tehdyt henkilötyövuodet.

Suomesta viedään ulkomaille veneitä moninkertaisesti niiden tuontiin nähden, ja esimerkiksi vuonna 2015 veneitä vietiin Suomesta 6 511 kappaletta, kun taas niitä tuotiin Suomeen 250 kappaletta. Viennissä liikkui rahaa 188 miljoonaa euroa, ja tuonnissa 35 miljoonaa euroa. Eniten veneitä vietiin Norjaan, jonka osuus oli noin 30 % viennistä, ja Ruotsiin, jonka osuus oli 28 % viennistä. Tuontiveneitä puolestaan tuli Suomeen eniten Meksikosta, ja liki yhtä paljon Puolasta, Kanadasta sekä Iso-Britanniasta.

Soutuvene on Suomen suosituin venetyyppi

Suomalaisten veneistä ylivoimaisesti suurin osa on soutuveneitä. Vuonna 2016 niitä oli lähes 420 000 tuhatta kappaletta, mikä on lähes 61 % enemmän kuin vuonna 2004. Suomalaisia soutuveneitä testattiin vuonna 2015 Metsästys ja kalastus -lehden toimesta. Testissä oli veneitä kolmesta eri kokoluokasta. Pienistä veneistä vertailuun otettiin Kaisla 470 sekä Suvi 460 AMV Terva. Keskikokoisista veneistä testattiin Terhi Saiman Hunter 478 sekä Veto 5. Pitkistä puolestaan testissä mukana olivat Suomi 520 L sekä Päijän 520 L.

Suvi ja Kaisla ovat keskenään lähes samanlaisia pieniä ja kevyitä, noin 85 kiloisia kahden henkilön veneitä. Terhi sekä Veto ovat keskikokoisia neljän henkilön veneitä, ja Päijän sekä Suomi puolestaan ovat suuria yli viisimetrisiä veneitä.

Käyttötesti toi eri venemallien erot esiin

Veneiden rantaanvedon helppoutta testattiin, sillä yleensä soutuveneet säilytetään nimenomaan rannoilla, ja talvisinkaan niitä ei kuljeteta kovin kauas. Raskaiden lasikuituisten veneiden rantaan vetäminen on melko hankalaa, ja parhaiten veto onnistuu Suomi ja Veto -veneissä niiden keulassa olevan kahvan ansiosta. Myös Suvi nousee rantaan hyvin, sillä sen keulasta saa pitävän otteen. Päijänin keulan kahva ja lenkki ovat asennettu turhan alas, ja rantaan vetäminen on hankalampaa huonon vetoasennon vuoksi. Kaislan ja Terhin rantaan veto oli testissä kaikkein vaikeinta.

Kiikkeryys on yksi soutuveneen perusominaisuuksista, eikä testissä kokeiltu sitä muuten kuin vain yleistä tuntumaa hakemalla. Veteen putoamisen varalle veneessä olisi hyvä olla kahva tai jokin muu uloke, josta saa otteen veneeseen nousun helpottamiseksi. Nykyiset lasikuituiset tai muoviset veneet eivät kuitenkaan uppoa vaikka olisivat täynnä vettä, joten niiden varassa on mahdollista pysyä pinnalla hätätilanteessa. Testin veneistä vain Suomi -veneessä oli kahva, jonka avulla veneeseen kapuaminen onnistui. Terhin keskituhtoon sokilla kiinnitetyn vanerilevyn kiinnikkeistä sai hyvän otteen veneeseen kavutessa. Suvissa, Kaislassa sekä Päijänissä on kiinteitä keskituhtoja, jotka saattavat auttaa veneeseen kapuamisessa.

Testissä olleet veneet olivat nimenomaan soutamiseen tarkoitettuja, suippoperäisiä veneitä, ja soututestit tehtiin merellä vakaissa ja melko tuulettomissa sääolosuhteissa. Suvi oli testin ketterin soudettava, mutta samalla myös kiikkerin, ja suuntavakaus pysyi yllättävän hyvin. Vaikka Kaisla oli Suvin kanssa liki identtinen vene, puuttui siltä Suvin suuntavakaus. Kaislaan ei myöskään meinannut saada keskituhdolta soutaessa jalkoja hyvään asentoon, sillä jalkatuet olivat hyvin lähellä. Kaisla oli myöskin hyvin kiikkerä soudettava.

Veto oli suuntavakaa ja hyvä soudettava, ja soutuasento oli hyvä. Myös sivusuunnassa Veto tuntui vakaalta. Airot kuitenkin menivät ristiin soutajan edessä, mikä hankaloitti soutamista. Terhi sai testissä parhaat arviot vakaudesta, suuntavakaudesta sekä soutuasennosta. Päijänkin oli kiitettävä soutuominaisuuksiltaan, mutta siinä oli liian lyhyet airot, mikä vaikeutti soutamista huomattavasti. Suvi ja Suomi -veneet saivat puolestaan erityiskiitosta hyvistä airoistaan.