Veneily Suomessa – tilastollista faktaa

Moottoroidut ja moottorittomat veneet Suomessa

Vuoden 2016 laadittujen Trafin rekisteritilastojen sekä Trafin teettämän kyselytutkimuksen tulosten mukaan Suomessa oli noin 1 100 000 venettä, joiden määrästä oli moottoroituja veneitä noin 500 000 ja 600 000 moottoroimattomia veneitä. Viimeisten 12 vuoden aikana venekanta on noussut 57 %, ja kasvua on ollut lähinnä moottoroimattomien veneiden kohdalla. Soutuvene moottorilla on kaikkein yleisin venetyyppi ja niitä maassamme on liki 420 000 kappaletta. Vesiskoottereiden ja kanoottien tai kajakkien määrä on noussut prosentuaalisesti eniten viimeisen 12 vuoden aikana niiden määrän ollessa nyt yhteensä 108 000 kappaletta, samoin kevytpurjeveneiden suosio.

Soutuveneistä suurin osa on varustettu enintään 20 hevosvoiman kokoisella moottorilla. Pohjoismaisittain mitattuna eniten moottoroituja veneitä on Ruotsissa, mutta Suomessa on alle 20 hevosvoiman kokoisella moottorilla varustettuja veneitä kuitenkin lähes nelinkertainen määrä Ruotsiin verrattuna, sillä siellä on puolestaan suuremmilla moottoreilla varustettuja purjeveneitä liki kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna.

Kaikkien moottorien teho on keskimäärin 36 hevosvoimaa, ja suuritehoisimpia moottoreita käytetään sisämoottoriveneissä, joissa on keskimäärin 147 hevosvoimaiset moottorit. Vesiskoottereiden moottorin teho on keskimäärin 87 hevosvoimaa. Valtaosa moottoreista on kaksitahtisia bensiinimoottoreita, ja lähinnä sisämoottori-ja purjeveneissä käytetään dieselmoottoreita joiden osuus moottorikannasta on vain noin 10 %.

Moottoroidut veneet Suomessa ovat verrattain pieniä, sillä suurin osa perämoottorillista veneistä on alle seitsemän metriä pitkiä. Purjeveneet ja sisämoottoriveneet ovat kuitenkin suurempia eli yleisimmin 7 – 15 metriä pitkiä.

Suomalaiset veneet ovat keskimäärin parikymmentävuotiaita, joista vesiskootterit ovat keskimäärin uusimpia 7 vuoden keskimääräisellä iällään, kun taas vanhimpia eli 26 – 29 vuotiaita veneitä ovat sisämoottoriveneet ja purjeveneet.

Venerekisteri

Nykylainsäädännön mukaisesti moottoroitu vene on rekisteröitävä mikäli sen pituus ylittää 5,5 metriä, tai sen moottorin teho on yli 20,4 hevosvoimaa. Rekisteröintivelvollisuus koskee myös vesiskoottereita. Venerekisteri auttaa muodostamaan paremman käsityksen Suomen venekannasta ja helpottaa tilastojen laatimista, mutta rekisterin ulkopuolelle jäävät pienet perämoottoriveneet ja soutuveneet, ja niiden tarkka määrä ja ikäjakauma ei ole siis tarkasti tilastoitavissa vaan niiden määrää on selvitelty kyselytutkimuksella.

Trafin ylläpitämässä venerekisterissä oli vuoden 2016 lopussa rekisteröitynä 203 304 venettä, joista oli moottoriveneitä 184 639 tuhatta, purjeveneitä oli 13 942 ja muita 4 762. Rekisteriin on siis ilmoitettu 16 prosenttia vähemmän veneitä kuin mitä kanta on kyselytutkimuksen perusteella kokonaisuudessaan, mutta ero selittynee sillä että purjeveneistä ei kaikki ole rekisteröintivelvollisia ja laskennassa saattaa olla myös jonkin verran epätarkkuutta.

Pienistä perämoottoriveneistä suurin osa on rekisteröinnistä vapautettuja, mikä selittänee myös niiden suuren osuuden venekannastamme omistajanvaihdoksen ja ilmoitusvapauden helppouden vuoksi. Valtaosa purjeveneistä ja sisämoottoriveneistä sekä muista yli 20 hevosvoiman veneistä on kuitenkin rekisteröity.

Veneilyn jakautuminen alueittain

Moottorilla varustettuja veneitä on määrällisesti eniten Uudellamaalla, ja myös Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa on suuri venekanta. Kaikissa muissa maakunnissa suurin osa veneistä on pienellä, enintään 20 hevosvoiman moottorilla varustettuja, mutta poikkeuksen muodostaa Keski-Pohjanmaa, jossa suurin osuus eli 55 prosenttia moottorillisista veneistä on suuremmalla moottorilla varustettuja. Pohjois-Pohjanmaalla on vähiten eli 6 venettä per 100 asukasta. Pohjanmaalla puolestaan veneillään eniten 19 veneellä per 100 asukasta.

Suomessa veneillään eniten sisävesillä, ja se liittyy pienten moottorien suureen suosioon koska sisävesillä veneillään usein alle 20 hevosvoiman moottorilla varustetulla veneellä. Merellä veneillään useimmiten suurilla purjeveneillä ja sisämoottoriveneillä. Arvio vuoden 2016 veneilykauden veneilypäivistä on keskimäärin 17 päivää, mutta se vaihtelee toki paljon veneilykaudelle osuvasta säästä. Hienona kesänä 2018 on päivien määrä todennäköisesti ollut suurempi kuin esimerkiksi kylmän ja kostean kesän 2017 päivien.

Tilastojen lähteenä oli Trafin julkaisusarja nro 4/2017.